20.2.2012

Maassamuuttoa lisättävä!

Maaseudun taajamissa on tilaa.
Helsingin seudun tai "metropolialueen" näkökulmasta kehä kolmosen takana asuu enimmäkseen vain maalaisia, joista ei tarvitse hirveesti välittää. Elätettäviä ne ovat enimmäkseen semmoiset juntit, siellä jossain pikkukylissään, Cityn ja hiihtolomatunturien välisessä karmeessa pöpelikössä.

Saisivat mokomat maalaiset niellä kuntauudistuksenkin kakistelematta. Eikä niitäkään sotilaitakaan tarvita enää kuin pääkaupunkiseutua ja merenrantahuviloita suojaamaan.


Liikenne- ja viestintäministeriön mahtimamselleista se toinen, asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd) lausui tuossa justiinsa julki huolensa siitä, että viime vuosina on rakennettu häpeällisen vähän valtion tukemaa asuntotuotantoa. Hän tarkoitti tietysti vuokra-asuntotuotantoa, mikä ei nykyisellä vauhdilla koskaan ehdi helpottaa pääkaupunkiseudun ankeaa asuntotilannetta. Vuokra-asuntoja kun poistuukin kaiken aikaa, niitä myydään ja pahimpia rytöjä puretaan pois uusien kovan rahan talojen tieltä.


Ministeri Kiurun sydämen asia on kuulema nyt asuinalueiden eriytymisen, segregaation torjunta. Torjunta pitäisi aloittaa jo uusia asuinalueita suunniteltaessa. Sehän on hienosti ajateltu. Tavisten tavalla tavallisesti ajateltuna tärkein pysyväisongelma Helsingin seudulla on paha pula vuokra-asunnoista. Työpaikkoja erilaisissa suoritusportaan tehtävissä olisi ja lisää syntyisi, jos sopivaa työvoimaa olisi tarjolla. Myönteisen kehityksen pahin  este on aina vain puute vuokra-asunnoista ja asumisen häijy hinta.

Paluumuutto maalle

Intrigööri ehdottaakin maassamuuton suosimista osaratkaisuna Helsingin seudun ja maan muiden kasvukeskusten asuntopulaan. Oikeastaan voisi väljästi puhua paluumuutosta maalle, koska sieltä landellahan ovat kaikkien sukujuuret. Kun maaseudulle nähtävästi jää lähivuosina vain EU:n aikoinaan määrittelemiä seutukuntia, mitä niitä on, noin 70, asuminenkin keskittyy yhä enemmän isompiin taajamiin. Kuntauudistus tyhjää yhä lisää kirkonkyliä ja muita pikkutaajamia, sekä vanhoja savupiipputeollisuuden paikkakuntia.


Maaseudulla, aluekeskusten ulkopuolella on jo nyt runsaasti kohtuuhintaisia ja jopa halpoja vuokra-asuntoja. Pahimmissa muuttotappiokunnissa on jopa purettu vielä käyvässä kunnossa olevia vuokrataloja. Muuallakin talojen purkaminen menee harkintaan, jos vähiltä vuokralaisilta ei saada kasaan edes lämmityskuluja. Osa näistä tuhoon tuomituista taloista olisi melko helppo kunnostaa.


Tilastoja on tähän hätään mahdotonta tonkia, eikä niitä kaikkia tämmöiselle blogikirjoittajalle  annettaisi, onhan kysymys myös topsecretisti salatuista sossun tietokannoista. Kuitenkin tiedämme, että esim. pääkaupunkiseudulla asuu paljon työttömiä, työkyvyttömiä, eläkeläisiä ja muita itsestään vielä huolehtivia pienituloisia, joiden tulot eivät riitä vuokriin. Niinpä valtio ja kaupunki  maksavat heidän asuntojensa vuokrat liki kokonaan asumistuen ja toimeentulotuen muodossa. Tämän täytyy olla iso joukko.


Jos sossun maksama pikkukämppä esim. Helsingissä maksaa esim. 1000 euroa kuussa, samanlaisen tai väljemmän kämpän saa jostain maaseututaajamasta 300 - 500 eurolla kuussa. Jos sosiaalisesti tuettu helsinkiläinen pariskunta haluaisi muuttaa maalle, se asunto vapautuisi esim. muualta Suomesta kaupunkiin töihin muuttavalle nuorelle parille. 


Helsinki tai joku muu suuri keskuskunta voittaisi saadessaan uusia toimeliaita ja pääosin itse maksavia asukkaita, sekä verotuloja. Takaperälän tai jokin muu kunta voittaisi saadessaan vielä topakassa kunnossa olevia uusia asukkaita, jotka ainakin tukisivat kylän kauppojen ja palvelupisteiden säilymistä. Köyhä ostaa ruokaa melkein siinä missä tavan työläinenkin. Kyllä köyhät vähän verojakin maksavat.


Intrigööri tietää, että köyhien stadilaisten, jonkin sortin "rupusakin" muutto johonkin pikkukuntaan olisi kunnanisille kauhistus, koska tulijat tarvitsisivat myös toimeentulotukea. Seuraavaksi pelättäisiin sairauskuluja. Takaperälän sosiaalijohtaja säntäisi heti kunnanjohtajan tykö selittämään, että "nyt ne röyhkeät hesalaiset poliitikot vielä oksentavat sosiaalitapauksetkin tänne maaseudun riesaksi."


Tiedämmehän kaikki, että pienten kuntien talous on todella kiikun ja kaakun. Yksikin vaativaa erikoissairaanhoitoa vaativa ihminen voi suistaa minikunnan talouden raiteiltaan. Saman tempun tekisivät muutamat uudet toimeentulotuen tarvitsijat.

Maalle muuttoa tuettava


Suomalaista maassamuuttoa pitäisi rahallisesti tukea samaan tapaan kuin maahanmuuttajienkin kotouttamista. Siitähän on kokemuksia jo pitkältä ajalta. Maassamuuttajien tukeen voisivat osallistua määräaikaisesti myös lähtökunnat, koska se olisi niille edullista. Montakohan kallista vuokrakämppää suuren kaupungin sosiaalitoimi maksaa kokonaan, varmasti hyvin monta. Paljonko tyhjiä tai tyhjeneviä vuokrakämppiä on pikkukylien rasitteina, niitä on paljon.


Tämä on yhä vain näppituntumaa, mutta moni työelämän oravanpyörästä tipahtanut haaveilee elämästä puhtaassa ja väljässä maaseudun miljöössä, jossa voisi onnistua harrastamaankin monia uusia asioita, kuka ties voisi tehdä jotain hyödyllistä. Köyhällä maalle muutto jääkin haaveeksi, ellei sitä helpoteta. Ketään ei tietenkään pitäisi pakottaa muuttamaan, mutta moni lähtisi pois ruuhkista, jos voisi. Köyhät käyttävät hesalaisia hienouksiakin, oopperoita ja musiikkitaloja aika hintsusti. 


Toisaalta mikä pakko kaikkien on ahtautua sinne, missä vuokra-asuntoja kaikkein kipeimmin tarvitaan? Tämä uudistus vaatisi sekä valtion tukea että lähtö- ja tulokuntien välistä yhteistyötä, ehkä muuttajien arviointiakin. Maaseudun taajamissa ainakin liikkuminen on helppoa, bussilippujakaan ei tarvita, ellei lähde johonkin kauemmaksi.


Maalta olisi jatkuvasti tulijoita töihin ruuhka-Suomeen, koska muualla työtä on tarjolla  vähemmän. Esteenä on järkevän ja edes jotenkin sopivan hintaisen vuokra-asunnon saanti. Jos jonkinlaisen kämpän saa vuokratuksi 50 kilsan säteellä Helsingistä, se on jo hyvin. Kyllä se haittaa ainakin lyhytaikaisten töiden vastaanottamista pahan kerran. Vanhan ajan vakituisia työpaikkoja ei todellakaan riitä kaikille, jos niitä enää onkaan.


Jos Suomeen halutaan saada pääministerinkin kuuluttamaa yrittämisen pöhinää, jotain tarttee tehdä myös asuntopulan helpottamiseksi. Miksei voitaisi tarjota ruuhka-Suomen kuumimmilta työmarkkinoilta syrjäytyneille ihmisille mahdollisuutta muuttaa muualle Suomeen. Voisihan maalaistaajamiin järkätä vaikka eri tyylisiä asumisyhteisöjä. Siinä sitä olisi projekteille pohjia poikineen. Kuuluisa Paltamo-projektikin taisi työllistää siinä sivussa hyvän joukon myös  projektien ammattilaisia, hyvin palkattuja tietysti.


Pidetään "metropolissa" ja muissa kasvukeskuksissa ovet auki työhön tulijoille ja säilytetään siinä sivussa maaseutu asutettuna ja elinvoimaisena. Hei kepu ja persut! 


Rantaruotsalaiset ovat tässäkin asiassa toimineet järkevästi ja ottaneet vastaan maahanmuuttajia ainakin niihin "kasvihuonekuntiin", joissa uutta työväkeä tarvitaan. Olisi meillä Suomessa näitä omia maassamuuttajiakin, jos sellaista tervettä toimintaa tuettaisiin.


Eikä maassamuuton tukeminen olisi edes hullun kallista, kuten kaikki muuten tapaa Suomessa olla. Vai tulisiko siitä peräti massamuutto? Kaikista suomalaisista on hyvinvointimaassa pidettävä huolta parhaalla tavalla, vaikka se hyvinvointi olisi huonompaakin. Maan talouskasvulle on ainakin luotava edellytyksiä mahdollistamalla työväen tulo työpaikkojen luokse. 


Vai mitä ministeri Kiuru & Co, sopisiko tämmöinen maassamuuton tuki hallituksen ohjelmaan? Hallituskautta on tähteellä vielä kolmisen vuotta, se on pitkä aika.


* * *

Ei kommentteja: